I DAMENGGUN KUARESMA

860 0

FINE’NA NA TINAITAI Gn 2, 7-9; 3, 1-7

Un tinaitai ginin i Lepblun Genesis

Intonsis i Saina as yu’us Ha chuli’ dididi’ odda’ ginin i tanu’ ya Ha fotma i taotåo ginin ennåo; Ha hagungi ni mannåna’i lina’la’ na hinagung hålum gi gui’eng-ña ya ha tutuhun i taotåo lumå’la’.

Pues i Saina as yu’us Ha tånum un hatdin giya Edén, gi sanhaya, ya Ha po’lu guihi i taotåo ni Ha fa’tinas. Ha na’fandokku’ todu klåsin mambunitu na trongku guennåo ya manmanokcha’ manmåolik na fruta. Gi talu’ gi hatdin tumatachu i trongku ni mannåna’i lina’la’ yan i trongku ni mannåna’i ti- ningu’ håfa måolik yan håfa båba.

I kulepbla i mås menhålum gi ga’ga’ siha ni Ha fa’tinas i Saina as yu’us. I kulepbla ha faisin i palåo’an, “Kåo magåhit na mansinangåni hamyu as yu’us na ti siña en kannu’ i fruta ginin ni unu na trongku gi hatdin? Manoppi i palåo’an, “Siña ha’ in kannu’ i fruta ginin maseha månu na trongku gi hatdin, fuera di i trongku gi talu’. Ha sangåni ham si yu’us na cha’-måmi kumåkannu’ i frutan atyu na trongku ni sikera para in patcha; yanggin in che’gui esti, siempri måtai ham.” Manoppi i kulepbla, “ti magåhit ennåo; ti para en matai. Ha sångan si yu’us ennåo sa’ Ha tungu’ na yanggin en kannu’ ennåo, siempri parehu hamyu yan si yu’us en tingu’ håfa måolik yan håfa båba. I palåo’an ha li’i’ na bunitu i trongku yan måolik  para makånnu’ i tinekchå’-ña, ya ilek- ña na måolik yanggin tumomtum gui’. Intonsis ha tifi’ dididi’ fruta ya ha kånnu’. dispues ha nå’i dididi’ i asaguå-ña, ya guiya lokkui’ ha kånnu’. Gigun ha’ makånnu’, mababa matan- ñiha ya marialisa na kesnuda siha; pues måmfuk i dos hagun figus ya matåmpi siha.

I finu’ i Saina.

INEPPIN I SÅTMU
Ps 51, 3-4., 5-6, 12-13, 14, 17

R. (3) GAI MA’ASI’ NU HAMI, O ASAINA, SA’ MANISÅO HAM.

Gai ma’asi’ nu guåhu, o yu’us, gi minaolek-mu;
gi dangkulun kariñu-mu funas i linachi-hu siha.

Fa’gåsi yu’ ginin i isåo-hu; na’gåsgas yu’ ginin i linachi-hu.

INEPPI…..

Sa’ hu tungu’ i baban bidå-hu;
todu i tiempu gagaigi i isåo-hu gi me’nå-hu.

Kontra Hågu ha’ hu isagui;
hu cho’gui gi me’nå-mu atyu i un po’lu na tailayi.

INEPPI…..

Fa’tinas un gåsgas na kurason giya guåhu, Yu’us; rinueba giya guåhu un fitmi na espiritu.

Cha’-mu yu’ dudulalak ginin i me’nå- mu, patsino un åmut yu’ ni santus na espiritu-mu.

INEPPI…..

na’maguf yu’ ta’lu gi satbasion-mu; susteni giya guåhu un ubidenti na espiritu.

Asaina, baba i labios-su;
i pachot-tu u pruklåma i matunå-mu.

INEPPI…..

SIGUNDU NA TINAITAI 12-19

Rom 5,

Un tinaitai ginin i Kattan San Pablo para i taotåo Roma
Hafañe’lus:

Ginin un låhi na måttu i isao gi tanu’, ya i isåo-ña ha na’fåttu i finatai. Put esti na machalapun i finatai gi todu i taotåo siha sa’ put todu manisao. Esta guaha isao gi tanu’ åntis di u mana’huyung i lai; låo anai tåya’ lai tåya’ isao ma’apunta påpa’. låo desdi i tiempun Adan asta i tiempun Moises manhåli’ i isao gi todu i taotåo siha, achokka’ atyu siha na tåotåo i ti manisao parehu yan si Adan anai ti ha osgi i tinagu’ yu’us.

Si Adan figuran atyu i para u fåttu. Låo ti parehu i dos, sa’ i geftåo na rigålun yu’us ti parehu yan i isao Adan. Hun- ggan magåhit na bula manmåtai na tåotåo put i isao atyu na låhi. låo mås takkilu’ i gråsian yu’us, yan i geftåo na rigalu-ña para i lahyan na tåotåo ginin i grasian atyu na låhi, era si Jesukristo. Ya guaha difirensia ginin i rigålun Yu’us yan i isao atyu na låhi. dispues di atyu na isao, måttu i sintensian “Hunggan umisåo”; låo dispues di meggai na isao, måttu i ti mamiresi na rigålun “Åhi’ ti umisåo!” Hunggan magåhit na ginin i isao un tåotåo ha tutuhun man- månda i finatai sa’ put atyu na tåotåo. låo kuåntu mås tinakkilo’-ña i risuttan i bidan atyu na tåotåo, era si Jesukristo! todu i rumisibi i abundånsia na rigålun yu’us yan i mana’fanunas gi me’nan yu’us u fanmanggubetna gi lina’la’ i Kristo. Pues put ennåo na taimanu ha’ na put atyu na isao kumundena todu i taotåo, pues gi taiguennåo ha’ lokkui’ na ginin che’chu’ atyu i tinas na tåotåo muna’fanlibri todu i taotåo ya mannina’i siha lina’la’. yan taimanu ha’ na todu tåotåo nina’fanisåo ginin i ti manosgin un tåotåo, pues taiguennåo ha’ lokkui’ siempri mana’fanunas siha gi me’nan yu’us ginin i ubidentin un låhi.

I finu’ i Saina.

IBANGHELIU Mt 4, 1-11

R. (todus) Umatuna Håo, Asaina Je- sukristo, Rai i taihinekkuk na gloria!

V. (Tetcha) Ti ginin i pån ha’ na låla’la’ i taotao sino ki ginin kada finihu’ ni humuhuyung ginin i pachut Yu’us.

+ Un tinaitai ginin i såntu Ibangheliu sigun gi tinigi’ San Mateo

Guihi na tiempu i Espiritu Ha konni’ si Jesus guatu gi halum tånu’ para u tinenta ni aniti. dispues di kuarenta dihas yan puengi guennåo sin nengkannu’ ñålang Gui’. Måttu i aniti ya ilek-ña nu Guiya, “yanggin magåhit na lahin yu’us Håo, tågu’ esti siha na åtchu’ ya u fanmama’pan”, Manoppi si Jesus, “Ilek-ña i eskritura: ‘ti pån ha’ siña muna’lå’la’ i taotåo, låo todu sinangan ni humuyung ginin i pachut yu’us.’ ”

Intonsis i aniti ha konni’ si Jesus guatu gi Såntus na Siudå, ya pine’lu Gui’ gi mås takkilu’ na puntan i templu, ya ilek-ña nu Guiya. “yanggin magåhit na lahin yu’us Håo, yuti’ Håo påpa’; sa’ ilek-ña i eskritura: ‘Si yu’us Ha otdin i mananghet-ña put Hågu: Siha un chinahlåo ni kannai- ñiha, kosaki mungnga na u matompu’ i addeng-mu kontra i atchu’.’ ”

Manoppi si Jesus, “Ilek-ña lokkui’ i eskritura:

‘Cha’-mu tetenta i Saina i yi’os- mu.’ ”

dispues kinenni’ si Jesus ni aniti hulu’ gi takkilu’ na oksu’ ya fina’nu’i Gui’ ni todu i rainun i tanu’ yan i mina’lak- ñiha. Ilek-ña i aniti, “todu esti siha bai hu nå’i Håo yanggin dumimu Håo påpa’ ya un adora yu’.” Manoppi si Jesus, “Suha, Satanås! Ilek-ña i eskritura: ‘Adora i Saina i yi’os-mu yan Guiya ha’ na maisa un setbi!’ ” Pues nai diningu Gui’ ni aniti; ya manmåttu i manånghit siha para u ma’ayuda si Jesus.

I Ibangheliun i Saina.

Related Post

VIII DAMENGGU GI UTDINÅRIU NA TIEMPU

Posted by - February 24, 2022 0
FINENE’NA NA TINAITAI                                                                          Sir 27, 4-7                      Un tinaitai ginin i Lepblun Sirach  Yanggin machalåochåo i para manåfyi, manannuk i lassas;             taiguennåo…

IV DAMENGGU GI UTDINÅRIU NA TIEMPU

Posted by - January 30, 2021 0
FINE’NE’NA NA TINAITAI                                                                         Dt 18, 15-20  Un tinaitai ginin i Lepblun Deuteronomy Ha kuentusi si Moises i taotåo siha,…

XIII DAMENGGU GI UTDINÅRIU NA TIEMPU

Posted by - June 26, 2021 0
FINENE’NA NA TINAITAI                                                  Wis 1, 13-15; 2, 23-24 Un tinaitai ginin i Lepblun Tinemtum  Ti si Yu’us fuma’tinas i…

VI DAMENGGUN PÅSGUAN RESUREKSION

Posted by - May 25, 2019 0
FINE’NA NA TINAITAI                                                                   Acts 15, 1-2. 22-29  Un tinaitai ginin i Bidan i ManApostulis  Unus kuåntu na lalåhi manmåttu…